Vko 39 / 2007






26.10.2007
Tynkkynen sai kukan tytöltä tänään, onko Martikainen kateellinen?

Jarkko: En, siitäkään asiasta. Olen itse asiassa kovin vähän kateellinen kenellekään. Mitä syytä minulla olisi kateuteen, ja ketä kadehtisin?

26.10.2007
Mitä mietteitä aiheutta Jarkon mielessä artisti nimeltä Johnny Cash? Ainakin surupuvun tekstistä olen löytävinäni viitteitä Cashin Man in black- biisiin. Itse pidän kovasti koko Cashin tuotannosta, aina 50-luvulta uuden vuosituhannen levytyksiin asti. Gospelbiisit ovat ehkä ainoita J.R:n tuotannosta jotka eivät pahemmin kolahda.
Pietu

Jarkko: Minä pidän niistä gospel –esityksistä myös, itse asiassa enemmän kuin ´50 –luvun Sun –levyistä, niin omituista kuin se tavallaan onkin.

26.10.2007
Asiani koskee Hra. Martikaisen sanoituksia. Elikkäs, onko mitenkään mahdillista, että joihinkin sanoituksiisi on toiminut inspiraationlähteenä eräs kirja. Saatana saapuu moskovaan. Mietin vain tuossa lueskellessani/kuunnellessani mm. biisejä; Woland tai puhuvapää.. Tämähän on vain spekulointia : )

Jarkko: Jos jokin kirja on minuun vaikuttanut niin että sen jäljet ovat suoraan luettavissa teksteistäni, niin kirja on nimenomaan Saatana saapuu Moskovaan.

26.10.2007
Saako toivoa? Uudelle levylle paljon hauskoja bassokuvioita, jooko? ...ja kovasti työn iloa toivotan teille myös!
T: Matalien taajuuksien ystävä

Jarkko: Siellä on ainakin muutamia perin mielenkiintoisia vedätyksiä, ainakin näin kitaristin korville.

Jussi: Valtteri peukuttaa kuin viimeistä päivää.

Valtteri: Jussi... Se on meidän kahdenkeskeinen asia tuo peukuttaminen.

26.10.2007
Kysyn nyt muusikko/lauluntekijä/kirjailija Martikaisen omasta tuotannosta, ja se oikeus minulle suotakoon.

Levy "Rakkaus" päättyy kappaleeseen "Vanhene kanssamme." Vaikka tiedänkin, että kappaleiden tulkinta on vain ja ainoastaan kuulijan korvien ja hänen aivojensa välisten sähköpulssien tuotantoa, niin rohkenen silti kysyä: Liittyykö kappaleen pakollisestikin raadollinen sanoma suomalaiseen vanhustenhoitoon ja iän tuoman viisauden arvostamattomuuteen nyky-yhteiskunnassa? Minut kappale ainakin pysäytti ymmärtäessäni sen näin.

Siis, olenko nyt matkalla kohti suurempaa sisäistä ymmärrystä siitä, mitä taiteilija on oikeasti tarkoittanut, vai avautuuko eteeni mierontie perkeleellisine peltilaatikoineen ja betonia tökkivine intiaaneineen? Myönnän olevani tässä suhteessa pohjaton säkki, mutta en sentään aivan pelkkä ruudinkeksijäkään.

Jarkko: Tärkeintä on se, että laulu ns. pysäytti, ei se, mitä asioita minä ajan sillä takaa. Sisäinen ymmärrys on sisäistä ja yksityistä, eikä vaadi tekijän siunausta, niin ajattelen.

26.10.2007
Mitä mieltä olette Diosta? T: the last in line

Jarkko: Nyt täytyy sanoa ettei ole mitään mitä sanoa. Ei kovin hyvää, ei pahaakaan.

Valtteri: Rautaa!

26.10.2007
Moi,
ensinnäkin,kiitokset parhaalle bändille ikinä!!
Jarkko, mistä olet perinyt neroutesi?

Hyvää syksyä!
Hanna

Jarkko: Nerous… No, jos olen sen perinyt, niin tietenkin vanhemmiltani, mutta tästäkään en ole hanakka huutelemaan. Sanojen paino on toisinaan niin kovin suuri.


<< LÄPIÄ PÄÄHÄN Vko 38/07 - LÄPIÄ PÄÄHÄN Vko 40/07 >>